Rahasarjat

1 ja 2 euron kolikoiden kuva-aiheena on kuningas Willem-Alexander ja tekstinä ”Willem-Alexander Koning der Nederlanden” (Alankomaiden kuningas), ja liikkeeseenlaskuvuosi näkyy rahapajan tunnusten välissä. 2 euron kolikon syrjän kaiverrus molemmissa sarjoissa: GOD * ZIJ * MET * ONS * (Jumala olkoon kanssamme).

1, 2, 5, 10, 20 ja 50 sentin kolikoissa on kuningas Willem-Alexanderin profiilikuva. Sen päällä on teksti ”Willem-Alexander Koning der Nederlanden” (Alankomaiden kuningas) ja tekstin molemmin puolin rahapajan tunnus.

1 ja 2 euron kolikoiden kuva-aiheena on kuningas Willem-Alexander ja tekstinä ”Willem-Alexander Koning der Nederlanden” (Alankomaiden kuningas), ja liikkeeseenlaskuvuosi näkyy rahapajan tunnusten välissä. 2 euron kolikon syrjän kaiverrus molemmissa sarjoissa: GOD * ZIJ * MET * ONS * (Jumala olkoon kanssamme).

1, 2, 5, 10, 20 ja 50 sentin kolikoissa on kuningas Willem-Alexanderin profiilikuva. Sen päällä on teksti ”Willem-Alexander Koning der Nederlanden” (Alankomaiden kuningas) ja tekstin molemmin puolin rahapajan tunnus.

Alankomaiden eurokolikoiden ensimmäisen sarjan kansalliselle puolelle on valittu kaksi eri kuva-aihetta. Molemmat kuva-aiheet on suunnitellut Bruno Ninaber van Eyben, ja niissä esiintyy kuningatar Beatrix.

Ensimmäinen sarja: 1 ja 2 euron ja 1, 2, 5, 10, 20 ja 50 sentin kolikoiden kuva-aiheena on kuningatar Beatrix ja tekstinä ”Beatrix Koningin der Nederlanden” (Alankomaiden kuningatar).

Andorra solmi 30.6.2011 valuuttasopimuksen Euroopan unionin kanssa. Andorra voi käyttää euroa virallisena rahayksikkönään ja laskea liikkeeseen omia eurokolikoitaan. Kaikissa kolikoissa näkyvät Euroopan unionin 12 tähteä.
1, 2 ja 5 sentin kolikoihin on kuvattu pyreneittengemssi ja maakotka.

Andorra solmi 30.6.2011 valuuttasopimuksen Euroopan unionin kanssa. Andorra voi käyttää euroa virallisena rahayksikkönään ja laskea liikkeeseen omia eurokolikoitaan. Kaikissa kolikoissa näkyvät Euroopan unionin 12 tähteä.
2 euron kolikossa ovat Andorran vaakuna ja tunnuslause ”virtus unita fortior” (”yhtenäisyys on voimaa”). 2 euron kolikon syrjän kaiverrus: kuusi kertaa 2**.
1 euron kolikkoon on kuvattu kulttuurihistoriallisesti merkittävä Casa de la Vall, joka on aiemmin toiminut parlamenttitalona.
10, 20 ja 50 sentin kolikoihin on kuvattu Santa Coloman romaaninen kirkko.
1, 2 ja 5 sentin kolikoihin on kuvattu pyreneittengemssi ja maakotka.

Toise kolikkosarjassa 2 euron kolikoihin on kuvattu ruhtinas Albert II. 10, 20 ja 50 sentin kolikoiden kuva-aiheena on ruhtinas Albert II:n monogrammi. 1, 2 ja 5 sentin kolikoissa on Monacon ruhtinaiden vaakuna.

2 euron kolikon syrjän kaiverrus: kuusi kertaa 2**, vuoroin oikein päin ja vuoroin ylösalaisin.

2017 kolikkosarjassa 2 ja 1 euron kolikoihin on kuvattu ruhtinas Albert II. 10, 20 ja 50 sentin kolikoiden kuva-aiheena on ruhtinas Albert II:n monogrammi. 1, 2 ja 5 sentin kolikoissa on Monacon ruhtinaiden vaakuna.

Lyöntimäärä: 8 000 rahasarja

Tehnilised andmed:
Metall: CuNi
Lisamaterjal: oranźist polümeerist rõngas
Kaal: 9 g
Läbimõõt: 27.25mm

Oranzi polümeer ringiga münt on teine seerias: "Kliimavöötmed"
Seeria avas 2017.a. münt "Troopika kliimavöönd" ja selle lõpetab 2021 aasta münt "Polaar kliimavööde". Kollektsiooni kuuluvate müntide polümeerist valmistatud rõngaste värvus on valitud vastavalt kliimavöötme iseloomule. 2018.a. mündioranzi polümeerist rõnga värvus varieerub vastavalt rahapajale, millises see on valmistatud.

9. Novembril 2016, otsustas Saksamaa valitsus emiteerida punasest polümeerist ringiga 5€ nimiväärtusega meenemündi "Troopiline kliimavöönd" See on aastatel 2017 - 2021 ilmuva viiest mündist koosneva seeria "Maa kliimavöötmed" esimene münt. Edaspidi on igal aastal on kavas välja anda üks 5€ münt. See on 2016.a. aprillis emiteeritud esimese -sinisest polümeerist ringiga mündiga sarnase tehnikaga.

Mündi kujundas Leipzigist pärit kunstnik Stefanie Radtke Zürii põhjendas oma valikut järgnevalt: "Kunstniku looming avaldas muljet ebatavalise linnulennult nähtava veetleva kujundusega ja kauni piltmotiiviga subtroopilisest kliimast, nende niisketest talveperioodidest ja Vahemerelisest kliimast. Selles kliimavööndis leiduv taimestik kui loomastik, nagu näiteks kitsed ja põõsad, on kujundatud tõetruult. Oranži rõngas ümbritseb tüüpilist Vahemere karja ranniku ja mere vaatega taustal. Tsentraalselt paigutatud puu esindab sellele kliimavööndile iseloomulikke liike.
Kunstnikul on õnnestunud replitseerida "troopiliste kliimavööndite" esimese mündi narratiivi - see on sujuvalt integreerinud teema tagurpidi pilti. "

Samas on tüpograafia viidud piisavalt kaugele keskosast, mis lisab veelgi dünaamikat. Tagaküljel kujutatud üllas kotkamotiiv harmoniseerub täiuslikult esikülje kujundusega.
Reversil ümbritseb kotkast tekst "BUNDESREPUBLIK DEUTSCHLAND", nimiväärtus 5 Eurot ning aasta arv 2017, Europa liidu 12 tähekest ning rahapaja märgis and the mint mark "A" (Berlin), "D" (Munich), "F" (Stuttgart), "G" (Karlsruhe) või "J" (Hamburg), olenevalt sellest, millises rahapajas on münt vermitud.

Mündi küljel on mündi kollektsiooni nimetus "KLIMAZONEN DER ERDE". (Maailma kliimavöötmed)

5 eurose nimiväärtusega münt "Subtropical zone" koosneb kahest vask-nikkel ringist ning neid ühendab oranźst polümeerist rõngas. Mündi kaal on 9 g ja neid vermitakse nii bu kui proof-like kvaliteedis.

Bu kvaliteediga (Bu-brilliant uncirculated- ringlemata) mündid tiraaźiga 2 miljonit lasi Deutsche Bundesbank käibesse 27 April 2018 nimiväärtusega 5€.
Saksamaal oli igal kodanikul õigus korraga osta üks münt, et anda võimalikult paljudele inimestele võimalus münti endale nimiväärtusega soetada.

Proof-like kvaliteedis kollektsionääridele mõeldud münte on vermitud 300,000.

Toisen sarjan kolikon kuva-aiheena on Titano-vuoren toinen linnoitustorni la Cesta.

Ensimmäisen sarjan 1 sentin kolikossa on il Montale -torni, 2 sentin kolikossa Stefano Gallettin Vapaudenpatsas-veistos ja 5 sentin kolikossa la Guaita -torni.

Toisen sarjan kolikon kuva-aiheena on kuvattu San Marinon perustaja Pyhä Marinus. Kolikon kuva on yksityiskohta Giovan Battista Urbinellin maalauksesta.

Ensimmäisen sarjan kolikkoon on kuvattu Pyhä Marinus erään Guercinon koulukunnan maalauksen mukaan.

Toisen sarjan 20 sentin kolikon kuva-aiheena on Titano-vuori ja sen kolme linnoitustornia.

Ensimmäisen sarjan 50 sentin kolikkoon on kuvattu Titano-vuoren kolme linnoitustornia, joiden nimet ovat la Guaita, la Cesta ja il Montale.

Toisen sarjan kolikon kuva-aiheena on Pyhä Marinus. Kolikon kuva on yksityiskohta Emilio Retrosin maalauksesta.

Toisen sarjan
2 € kolikkoon on kuvattu San Marinon perustaja Pyhä Marinus. Kolikon kuva on yksityiskohta Giovan Battista Urbinellin maalauksesta.
1 € kolikon kuva-aiheena on Titano-vuoren toinen linnoitustorni la Cesta.
50 sentin kolikon kuva-aiheena on Pyhä Marinus. Kolikon kuva on yksityiskohta Emilio Retrosin maalauksesta.
20 sentin kolikon kuva-aiheena on Titano-vuori ja sen kolme linnoitustornia.
10 sentin kuva-aiheena on Pyhän Franciscuksen kirkko Chiesa di San Francesco.
Toisen sarjan 1 sentin kolikossa on San Marinon vaakuna, 2 sentin kolikossa kaupungin portti ja 5 sentin kolikossa Pyhän Quirinuksen kirkko Chiesa di San Quirino.

Suomi valitsi kolme kuva-aihetta, jotka edustavat samaa tyyliä kuin aiemmat markan kolikot.

1, 2, 5, 10, 20 ja 50 sentin kolikoiden kuva-aiheena oleva vaakunaleijona on jäljennös kuvanveistäjä Heikki Häiväojan suunnittelemasta mallista. Vaakunaleijonaa on aikojen saatossa käytetty useissa suomalaisissa kolikoissa, esimerkiksi 1 markan kolikossa vuosina 1964–2001.

Neljännessä sarjassa kuva-aiheena on paavi Franciscus. Sarjan kolikoita alettiin laskea liikkeeseen tammikuussa 2014.

Viides sarja laskettiin liikkeeseen maaliskuussa 2017, ja sen kuva-aiheena on paavi Franciscuksen vaakuna.

Jokaisen sarjan kolikoissa ovat Euroopan unionin 12 tähteä, liikkeeseenlaskijamaan nimi ”CITTÀ DEL VATICANO”, liikkeeseenlaskuvuosi ja rahapajan tunnus ”R”. 2 euron kolikon syrjän kaiverrus: kuusi kertaa 2*, vuoroin oikein päin ja vuoroin ylösalaisin.

Lyöntimäärä: 52 000 rahasarja

Eesti 2018.a. mündid ringlemata kvaliteedis. Kilepakend.

Eesti euromündid on euromündid, mis hakkasid kehtima Eestis ja kogu euroalal 1. jaanuaril 2011. Eesti euromündi rahvusliku külje kavandas graafik Lembit Lõhmus.

Kõigi Eesti euromüntide rahvusliku külje kujundus on ühesugune – sellel on Eesti kontuur ja sõna „Eesti”.