Amerika kuviot -Miekkavalas- Barbados 5 $ 2020.v 1 unssi 99,9% hopearaha lasererleikauksella

Nimellisarvo: Barbados 5$
Hopea: 99.9%
Laatu: proof
Paino: 31.1 g
Halkaisija: 50 mm
Lyöntimäärä: 7 500

Harmaakarhu eli ”grizzly” (Ursus arctos horribilis) on karhun eli ruskeakarhun (Ursus arctos) alalaji. Se on eurooppalaista ruskeakarhua suurempi kelta-ruskeahko karhu, joka elää läntisen Pohjois-Amerikan ylängöillä.

Harmaakarhu, joka voi kasvaa jopa kolmen metrin mittaiseksi ja 180–600 kilogrammaa painavaksi, ilmentää voimakkaasti sukupuolidimorfismia: uros on keskimäärin 1,8 kertaa naarasta painavampi. Väri vaihtelee vaaleasta tummanruskeaan, jopa mustaan, asuinpaikasta riippuen. Erot johtuvat pääasiassa erilaisesta lämpötilasta ja ruokavaliosta.

Koostaan huolimatta harmaakarhu voi juosta jopa 55 kilometrin tuntinopeudella.lähde?

Alalajin tieteellinen nimi horribilis merkitsee ’hirvittävä’. Harmaakarhu onkin hyökätessään ihmiselle hyvin vaarallinen vastustaja, koska sen leukojen puruvoima on jopa kahdeksan miljoonaa pascalia. On laskettu, että näin suurella voimalla se saisi jopa keilapallon puremalla rikki

Nimellisarvo: Barbados 5$
Hopea: 99.9%
Laatu: proof
Paino: 31.1 g
Halkaisija: 50 mm
Lyöntimäärä: 7 500

Susi eli harmaasusi (Canis lupus) on koiraeläimiin kuuluva nisäkäs, joka on biologisesti määriteltynä samaa lajia kuin kesy koira. Susi jaetaan nykyisin lähteestä riippuen 32–37 alalajiin, joista osa on jo kadonnut.

Susi on levinnyt suureen osaan pohjoista pallonpuoliskoa arktisilta alueilta Meksikon ja Intian leveysasteille saakka. Australiassa esiintyy lisäksi suden alalajiksi nykyisin yleensä luettava dingo. Susi oli aikoinaan maailman laajimmalle levinnyt nisäkäslaji. Alkuperäinen levinneisyysalue pieneni, kun susia vainottiin karjan suojelemiseksi ja ihmisiin kohdistuvien hyökkäysten pelossa. Nykyisin laji on maailmanlaajuisesti elinvoimainen, mutta tiettyjen alueiden susipopulaatiot ovat uhanalaisia. Suomen susikanta on 2000-luvulla vaihdellut 100 ja 250 yksilön välillä.

Arktiset sudet ovat väriltään vaaleita, eteläisemmät alalajit harmaita ja ruskeita. Sudet elävät pareittain tai perhekunnittain laumoissa, joissa on tavallisesti kolmesta yhteentoista jäsentä, joskus yli kaksikymmentäkin. Laumassa on yksi lisääntyvä pari, ja muut jäsenet ovat niiden eri-ikäisiä jälkeläisiä. Laumat saalistavat yhdessä suuria kasvinsyöjiä, kuten hirviä ja peuroja, mutta susi voi syödä myös pienempiä eläimiä ja haaskoja. Yhden lauman reviiri on alle sadasta usean tuhannen neliökilometrin laajuinen. Susi liikkuu pääasiassa hämärissä ja yöllä. Nuoret sudet vaeltavat, minkä ansiosta susi leviää nopeasti uusille asuma-alueille.

Nimellisarvo: Barbados 5$
Hopea: 99.9%
Laatu: proof
Paino: 31.1 g
Halkaisija: 50 mm
Lyöntimäärä: 7 500

Majavat (heimo Castoridae) ovat isoja, litteähäntäisiä, ruskeaturkkisia jyrsijöitä. Ne kokoavat kaatamistaan puista patoja ja asuvat ja hankkivat ruokaa näin rakentamistaan tekoaltaista. Majavat ovat norsujen (ja ihmisen) lisäksi ainoita eläimiä, jotka pystyvät kaatamaan täysikasvuisen puun.

Majavan kyky kaataa puita perustuu sen rautaa sisältävään hammaskiilteeseen, joka tekee hampaista poikkeuksellisen lujat ja väriltään oranssinruskeat. Euroopanmajavan hampaat kasvavavat 0,39 cm kuukaudessa ja majavan on pakko käyttää niitä jatkuvasti niiden kulumiseksi.

Majavien heimoon kuuluu nykyisin vain yksi suku, majavat (Castor), ja kaksi lajia, euroopanmajava (Castor fiber) ja kanadanmajava (Castor canadensis). Esihistoriallisella ajalla eli muitakin sukuja ja lajeja, esimerkiksi jättiläismajava (Castoroides ohioensis), jotka tunnetaan vain fossiililöytöjen perusteella.

Sana majava esiintyy myös kahden majavien heimoon kuulumattoman jyrsijälajin, vuorimajavan ja rämemajavan eli nutrian, nimessä.

Nimellisarvo: Barbados 5$
Hopea: 99.9%
Laatu: proof
Paino: 31.1 g
Halkaisija: 50 mm
Lyöntimäärä: 7 500

Hirvi (Alces alces) on hirvieläinten heimoon kuuluva suurikokoinen nisäkäslaji, joka elää pohjoisella havumetsävyöhykkeellä Euroopassa ja läntisessä Aasiassa. Pohjois-Amerikassa ja Aasiassa Jenisein itäpuolella elävä Alces americanus on nykykäsityksen mukaan eri laji.

Hirvi on heimonsa suurin laji, ja sonni voi painaa yli 700 kilogrammaa. Hirvisonneilla on täysiluiset hanko- tai lapiosarvet. Hirvet syövät sekä vesikasveja että kuivan maan kasveja. Ne voivat saada aikaan pahoja metsätuhoja syömällä oksia ja kuorta ja taittamalla puiden latvuksia. Nykyisin hirvellä ei ole juuri muita vihollisia kuin ihminen: hirviä metsästetään ja niitä kuolee liikenteessä.

Nimellisarvo: 250 FR
Hopea: 99,9%
Laatu: Prooflike Flawless Cut-out teknika
Paino: 31,1 g / 1 unssi
Halkaisija: 50 mm
Lyöntimäärä: 7 500

Nimellisarvo: Barbados 5 $
Hopea: 99.9%
Laatu: antiikkipatinointi
Paino: 3 unssi
Halkaisija: 50 mm
Lyöntimäärä: 999

Sinivalas (Balaenoptera musculus) on hetulavalaiden alalahkoon kuuluva valaslaji. Se on painavin ja suurin eläin, jonka tiedetään koskaan olleen olemassa;vaikka Argentinosauruksen tapaiset sauropodit kasvoivat pidemmiksi, ne olivat sinivalasta puolet kevyempiä. Sinivalas jaetaan neljään alalajiin.

Nimellisarvo: Barbados 5$
Hopea: 99.9%
Laatu: proof
Paino: 31.1 g
Halkaisija: 50 mm
Lyöntimäärä: 7 500

Majavat (heimo Castoridae) ovat isoja, litteähäntäisiä, ruskeaturkkisia jyrsijöitä. Ne kokoavat kaatamistaan puista patoja ja asuvat ja hankkivat ruokaa näin rakentamistaan tekoaltaista. Majavat ovat norsujen (ja ihmisen) lisäksi ainoita eläimiä, jotka pystyvät kaatamaan täysikasvuisen puun.

Majavan kyky kaataa puita perustuu sen rautaa sisältävään hammaskiilteeseen, joka tekee hampaista poikkeuksellisen lujat ja väriltään oranssinruskeat. Euroopanmajavan hampaat kasvavavat 0,39 cm kuukaudessa ja majavan on pakko käyttää niitä jatkuvasti niiden kulumiseksi.

Majavien heimoon kuuluu nykyisin vain yksi suku, majavat (Castor), ja kaksi lajia, euroopanmajava (Castor fiber) ja kanadanmajava (Castor canadensis). Esihistoriallisella ajalla eli muitakin sukuja ja lajeja, esimerkiksi jättiläismajava (Castoroides ohioensis), jotka tunnetaan vain fossiililöytöjen perusteella.

Sana majava esiintyy myös kahden majavien heimoon kuulumattoman jyrsijälajin, vuorimajavan ja rämemajavan eli nutrian, nimessä.

Nimellisarvo: Barbados 5$
Hopea: 99.9%
Laatu: proof
Paino: 31.1 g
Halkaisija: 50 mm
Lyöntimäärä: 7 500

Hirvi (Alces alces) on hirvieläinten heimoon kuuluva suurikokoinen nisäkäslaji, joka elää pohjoisella havumetsävyöhykkeellä Euroopassa ja läntisessä Aasiassa. Pohjois-Amerikassa ja Aasiassa Jenisein itäpuolella elävä Alces americanus on nykykäsityksen mukaan eri laji.

Hirvi on heimonsa suurin laji, ja sonni voi painaa yli 700 kilogrammaa. Hirvisonneilla on täysiluiset hanko- tai lapiosarvet. Hirvet syövät sekä vesikasveja että kuivan maan kasveja. Ne voivat saada aikaan pahoja metsätuhoja syömällä oksia ja kuorta ja taittamalla puiden latvuksia. Nykyisin hirvellä ei ole juuri muita vihollisia kuin ihminen: hirviä metsästetään ja niitä kuolee liikenteessä.

Nimellisarvo: 2000 Fr
Hopea: 99,9%
Laatu: antiikkipatinointi
Paino: 1000 g
Halkaisija: 65 mm
Lyöntimäärä: 199