Amerika kuviot -Miekkavalas- Barbados 5 $ 2020.v 1 unssi 99,9% hopearaha lasererleikauksella
Hinta:
99,00 €
Nimellisarvo: Barbados 5$
Hopea: 99.9%
Laatu: proof
Paino: 31.1 g
Halkaisija: 50 mm
Lyöntimäärä: 7 500
Miekkavalas (Orcinus orca) on suurin delfiinien heimoon kuuluvista valaslajeista.[2] Se on päältä musta ja alta valkea sukkulamainen valas, jolla on korkea selkäevä. Miekkavalaskoiras voi painaa lähes 10 tonnia ja olla melkein 10 metrin pituinen. Miekkavalaat ovat petoja, jotka syövät monipuolisesti eri merieläimiä, kuten mustekaloja, kaloja, lintuja ja jopa valkohaita ja muita suuria merinisäkkäitä. Miekkavalaita esiintyy lähes kaikissa merissä, ei kuitenkaan Itämeressä. Miekkavalas on sukunsa Orcinus ainoa laji.
Hopea: 99.9%
Laatu: proof
Paino: 31.1 g
Halkaisija: 50 mm
Lyöntimäärä: 7 500
Miekkavalas (Orcinus orca) on suurin delfiinien heimoon kuuluvista valaslajeista.[2] Se on päältä musta ja alta valkea sukkulamainen valas, jolla on korkea selkäevä. Miekkavalaskoiras voi painaa lähes 10 tonnia ja olla melkein 10 metrin pituinen. Miekkavalaat ovat petoja, jotka syövät monipuolisesti eri merieläimiä, kuten mustekaloja, kaloja, lintuja ja jopa valkohaita ja muita suuria merinisäkkäitä. Miekkavalaita esiintyy lähes kaikissa merissä, ei kuitenkaan Itämeressä. Miekkavalas on sukunsa Orcinus ainoa laji.
Kollektsioon
Nimellisarvo: Barbados 5$
Hopea: 99.9%
Laatu: proof
Paino: 31.1 g
Halkaisija: 50 mm
Lyöntimäärä: 7 500
Biisoni eli amerikanbiisoni (Bison bison) on suurikokoisin maanisäkäs Pohjois-Amerikassa. Se on läheistä sukua Euroopassa elävälle visentille. Biisoneita arvellaan aikoinaan olleen 50 miljoonaa, mutta valtavat metsästykset ajoivat lajin sukupuuton partaalle. Sukupuuttoon kuolemiselta sen pelasti ansiokas suojelutyö.
Hopea: 99.9%
Laatu: proof
Paino: 31.1 g
Halkaisija: 50 mm
Lyöntimäärä: 7 500
Biisoni eli amerikanbiisoni (Bison bison) on suurikokoisin maanisäkäs Pohjois-Amerikassa. Se on läheistä sukua Euroopassa elävälle visentille. Biisoneita arvellaan aikoinaan olleen 50 miljoonaa, mutta valtavat metsästykset ajoivat lajin sukupuuton partaalle. Sukupuuttoon kuolemiselta sen pelasti ansiokas suojelutyö.
99,00 €
Nimellisarvo: Barbados 5$
Hopea: 99.9%
Laatu: proof
Paino: 31.1 g
Halkaisija: 50 mm
Lyöntimäärä: 7 500
Harmaakarhu eli ”grizzly” (Ursus arctos horribilis) on karhun eli ruskeakarhun (Ursus arctos) alalaji. Se on eurooppalaista ruskeakarhua suurempi kelta-ruskeahko karhu, joka elää läntisen Pohjois-Amerikan ylängöillä.
Harmaakarhu, joka voi kasvaa jopa kolmen metrin mittaiseksi ja 180–600 kilogrammaa painavaksi, ilmentää voimakkaasti sukupuolidimorfismia: uros on keskimäärin 1,8 kertaa naarasta painavampi. Väri vaihtelee vaaleasta tummanruskeaan, jopa mustaan, asuinpaikasta riippuen. Erot johtuvat pääasiassa erilaisesta lämpötilasta ja ruokavaliosta.
Koostaan huolimatta harmaakarhu voi juosta jopa 55 kilometrin tuntinopeudella.lähde?
Alalajin tieteellinen nimi horribilis merkitsee ’hirvittävä’. Harmaakarhu onkin hyökätessään ihmiselle hyvin vaarallinen vastustaja, koska sen leukojen puruvoima on jopa kahdeksan miljoonaa pascalia. On laskettu, että näin suurella voimalla se saisi jopa keilapallon puremalla rikki
Hopea: 99.9%
Laatu: proof
Paino: 31.1 g
Halkaisija: 50 mm
Lyöntimäärä: 7 500
Harmaakarhu eli ”grizzly” (Ursus arctos horribilis) on karhun eli ruskeakarhun (Ursus arctos) alalaji. Se on eurooppalaista ruskeakarhua suurempi kelta-ruskeahko karhu, joka elää läntisen Pohjois-Amerikan ylängöillä.
Harmaakarhu, joka voi kasvaa jopa kolmen metrin mittaiseksi ja 180–600 kilogrammaa painavaksi, ilmentää voimakkaasti sukupuolidimorfismia: uros on keskimäärin 1,8 kertaa naarasta painavampi. Väri vaihtelee vaaleasta tummanruskeaan, jopa mustaan, asuinpaikasta riippuen. Erot johtuvat pääasiassa erilaisesta lämpötilasta ja ruokavaliosta.
Koostaan huolimatta harmaakarhu voi juosta jopa 55 kilometrin tuntinopeudella.lähde?
Alalajin tieteellinen nimi horribilis merkitsee ’hirvittävä’. Harmaakarhu onkin hyökätessään ihmiselle hyvin vaarallinen vastustaja, koska sen leukojen puruvoima on jopa kahdeksan miljoonaa pascalia. On laskettu, että näin suurella voimalla se saisi jopa keilapallon puremalla rikki
99,00 €
Nimellisarvo: Barbados 5$
Hopea: 99.9%
Laatu: proof
Paino: 31.1 g
Halkaisija: 50 mm
Lyöntimäärä: 7 500
Susi eli harmaasusi (Canis lupus) on koiraeläimiin kuuluva nisäkäs, joka on biologisesti määriteltynä samaa lajia kuin kesy koira. Susi jaetaan nykyisin lähteestä riippuen 32–37 alalajiin, joista osa on jo kadonnut.
Susi on levinnyt suureen osaan pohjoista pallonpuoliskoa arktisilta alueilta Meksikon ja Intian leveysasteille saakka. Australiassa esiintyy lisäksi suden alalajiksi nykyisin yleensä luettava dingo. Susi oli aikoinaan maailman laajimmalle levinnyt nisäkäslaji. Alkuperäinen levinneisyysalue pieneni, kun susia vainottiin karjan suojelemiseksi ja ihmisiin kohdistuvien hyökkäysten pelossa. Nykyisin laji on maailmanlaajuisesti elinvoimainen, mutta tiettyjen alueiden susipopulaatiot ovat uhanalaisia. Suomen susikanta on 2000-luvulla vaihdellut 100 ja 250 yksilön välillä.
Arktiset sudet ovat väriltään vaaleita, eteläisemmät alalajit harmaita ja ruskeita. Sudet elävät pareittain tai perhekunnittain laumoissa, joissa on tavallisesti kolmesta yhteentoista jäsentä, joskus yli kaksikymmentäkin. Laumassa on yksi lisääntyvä pari, ja muut jäsenet ovat niiden eri-ikäisiä jälkeläisiä. Laumat saalistavat yhdessä suuria kasvinsyöjiä, kuten hirviä ja peuroja, mutta susi voi syödä myös pienempiä eläimiä ja haaskoja. Yhden lauman reviiri on alle sadasta usean tuhannen neliökilometrin laajuinen. Susi liikkuu pääasiassa hämärissä ja yöllä. Nuoret sudet vaeltavat, minkä ansiosta susi leviää nopeasti uusille asuma-alueille.
Hopea: 99.9%
Laatu: proof
Paino: 31.1 g
Halkaisija: 50 mm
Lyöntimäärä: 7 500
Susi eli harmaasusi (Canis lupus) on koiraeläimiin kuuluva nisäkäs, joka on biologisesti määriteltynä samaa lajia kuin kesy koira. Susi jaetaan nykyisin lähteestä riippuen 32–37 alalajiin, joista osa on jo kadonnut.
Susi on levinnyt suureen osaan pohjoista pallonpuoliskoa arktisilta alueilta Meksikon ja Intian leveysasteille saakka. Australiassa esiintyy lisäksi suden alalajiksi nykyisin yleensä luettava dingo. Susi oli aikoinaan maailman laajimmalle levinnyt nisäkäslaji. Alkuperäinen levinneisyysalue pieneni, kun susia vainottiin karjan suojelemiseksi ja ihmisiin kohdistuvien hyökkäysten pelossa. Nykyisin laji on maailmanlaajuisesti elinvoimainen, mutta tiettyjen alueiden susipopulaatiot ovat uhanalaisia. Suomen susikanta on 2000-luvulla vaihdellut 100 ja 250 yksilön välillä.
Arktiset sudet ovat väriltään vaaleita, eteläisemmät alalajit harmaita ja ruskeita. Sudet elävät pareittain tai perhekunnittain laumoissa, joissa on tavallisesti kolmesta yhteentoista jäsentä, joskus yli kaksikymmentäkin. Laumassa on yksi lisääntyvä pari, ja muut jäsenet ovat niiden eri-ikäisiä jälkeläisiä. Laumat saalistavat yhdessä suuria kasvinsyöjiä, kuten hirviä ja peuroja, mutta susi voi syödä myös pienempiä eläimiä ja haaskoja. Yhden lauman reviiri on alle sadasta usean tuhannen neliökilometrin laajuinen. Susi liikkuu pääasiassa hämärissä ja yöllä. Nuoret sudet vaeltavat, minkä ansiosta susi leviää nopeasti uusille asuma-alueille.
99,00 €
Nimellisarvo: Barbados 5$
Hopea: 99.9%
Laatu: proof
Paino: 31.1 g
Halkaisija: 50 mm
Lyöntimäärä: 7 500
Majavat (heimo Castoridae) ovat isoja, litteähäntäisiä, ruskeaturkkisia jyrsijöitä. Ne kokoavat kaatamistaan puista patoja ja asuvat ja hankkivat ruokaa näin rakentamistaan tekoaltaista. Majavat ovat norsujen (ja ihmisen) lisäksi ainoita eläimiä, jotka pystyvät kaatamaan täysikasvuisen puun.
Majavan kyky kaataa puita perustuu sen rautaa sisältävään hammaskiilteeseen, joka tekee hampaista poikkeuksellisen lujat ja väriltään oranssinruskeat. Euroopanmajavan hampaat kasvavavat 0,39 cm kuukaudessa ja majavan on pakko käyttää niitä jatkuvasti niiden kulumiseksi.
Majavien heimoon kuuluu nykyisin vain yksi suku, majavat (Castor), ja kaksi lajia, euroopanmajava (Castor fiber) ja kanadanmajava (Castor canadensis). Esihistoriallisella ajalla eli muitakin sukuja ja lajeja, esimerkiksi jättiläismajava (Castoroides ohioensis), jotka tunnetaan vain fossiililöytöjen perusteella.
Sana majava esiintyy myös kahden majavien heimoon kuulumattoman jyrsijälajin, vuorimajavan ja rämemajavan eli nutrian, nimessä.
Hopea: 99.9%
Laatu: proof
Paino: 31.1 g
Halkaisija: 50 mm
Lyöntimäärä: 7 500
Majavat (heimo Castoridae) ovat isoja, litteähäntäisiä, ruskeaturkkisia jyrsijöitä. Ne kokoavat kaatamistaan puista patoja ja asuvat ja hankkivat ruokaa näin rakentamistaan tekoaltaista. Majavat ovat norsujen (ja ihmisen) lisäksi ainoita eläimiä, jotka pystyvät kaatamaan täysikasvuisen puun.
Majavan kyky kaataa puita perustuu sen rautaa sisältävään hammaskiilteeseen, joka tekee hampaista poikkeuksellisen lujat ja väriltään oranssinruskeat. Euroopanmajavan hampaat kasvavavat 0,39 cm kuukaudessa ja majavan on pakko käyttää niitä jatkuvasti niiden kulumiseksi.
Majavien heimoon kuuluu nykyisin vain yksi suku, majavat (Castor), ja kaksi lajia, euroopanmajava (Castor fiber) ja kanadanmajava (Castor canadensis). Esihistoriallisella ajalla eli muitakin sukuja ja lajeja, esimerkiksi jättiläismajava (Castoroides ohioensis), jotka tunnetaan vain fossiililöytöjen perusteella.
Sana majava esiintyy myös kahden majavien heimoon kuulumattoman jyrsijälajin, vuorimajavan ja rämemajavan eli nutrian, nimessä.
99,00 €
Nimellisarvo: Barbados 5$
Hopea: 99.9%
Laatu: proof
Paino: 31.1 g
Halkaisija: 50 mm
Lyöntimäärä: 7 500
Kotkat ovat suurikokoisia päiväpetolintuja. Varsinaisten kotkien (Aquila) suvun lisäksi kotkiksi nimitetään myös useita muita haukkojen (Accipitridae) heimoon kuuluvien sukujen lintuja. Kaikki kotkiksi nimitetyt lajit eivät välttämättä ole läheistä sukua toisilleen. Sukupuolten väritykset ovat samanlaiset, mutta naaraat ovat tavallisesti koiraita suurempia. Vanhojen lintujen puku kehittyy vähitellen useiden vuosien kuluessa. Kotkilla on erittäin tarkka näköaisti.
Hopea: 99.9%
Laatu: proof
Paino: 31.1 g
Halkaisija: 50 mm
Lyöntimäärä: 7 500
Kotkat ovat suurikokoisia päiväpetolintuja. Varsinaisten kotkien (Aquila) suvun lisäksi kotkiksi nimitetään myös useita muita haukkojen (Accipitridae) heimoon kuuluvien sukujen lintuja. Kaikki kotkiksi nimitetyt lajit eivät välttämättä ole läheistä sukua toisilleen. Sukupuolten väritykset ovat samanlaiset, mutta naaraat ovat tavallisesti koiraita suurempia. Vanhojen lintujen puku kehittyy vähitellen useiden vuosien kuluessa. Kotkilla on erittäin tarkka näköaisti.
99,00 €
Nimellisarvo: Barbados 5$
Hopea: 99.9%
Laatu: proof
Paino: 31.1 g
Halkaisija: 50 mm
Lyöntimäärä: 7 500
Hirvi (Alces alces) on hirvieläinten heimoon kuuluva suurikokoinen nisäkäslaji, joka elää pohjoisella havumetsävyöhykkeellä Euroopassa ja läntisessä Aasiassa. Pohjois-Amerikassa ja Aasiassa Jenisein itäpuolella elävä Alces americanus on nykykäsityksen mukaan eri laji.
Hirvi on heimonsa suurin laji, ja sonni voi painaa yli 700 kilogrammaa. Hirvisonneilla on täysiluiset hanko- tai lapiosarvet. Hirvet syövät sekä vesikasveja että kuivan maan kasveja. Ne voivat saada aikaan pahoja metsätuhoja syömällä oksia ja kuorta ja taittamalla puiden latvuksia. Nykyisin hirvellä ei ole juuri muita vihollisia kuin ihminen: hirviä metsästetään ja niitä kuolee liikenteessä.
Hopea: 99.9%
Laatu: proof
Paino: 31.1 g
Halkaisija: 50 mm
Lyöntimäärä: 7 500
Hirvi (Alces alces) on hirvieläinten heimoon kuuluva suurikokoinen nisäkäslaji, joka elää pohjoisella havumetsävyöhykkeellä Euroopassa ja läntisessä Aasiassa. Pohjois-Amerikassa ja Aasiassa Jenisein itäpuolella elävä Alces americanus on nykykäsityksen mukaan eri laji.
Hirvi on heimonsa suurin laji, ja sonni voi painaa yli 700 kilogrammaa. Hirvisonneilla on täysiluiset hanko- tai lapiosarvet. Hirvet syövät sekä vesikasveja että kuivan maan kasveja. Ne voivat saada aikaan pahoja metsätuhoja syömällä oksia ja kuorta ja taittamalla puiden latvuksia. Nykyisin hirvellä ei ole juuri muita vihollisia kuin ihminen: hirviä metsästetään ja niitä kuolee liikenteessä.
99,00 €
Samanlaiset tuotteet
Nimellisarvo: 5 $
Hopea: 99.9%
Laatu: proof
Paino: 31,83 g
Halkaisija: 40 mm
Lyöntimäärä: 1 500
Hopea: 99.9%
Laatu: proof
Paino: 31,83 g
Halkaisija: 40 mm
Lyöntimäärä: 1 500
175,00 €
Nimellisarvo: 250 $
Hopea: 99,9%
Laatu: Prooflike Flawless Cut-out teknika
Paino: 31,1 g / 1 unssi
Halkaisija: 50 mm
Lyöntimäärä: 7 500
Hopea: 99,9%
Laatu: Prooflike Flawless Cut-out teknika
Paino: 31,1 g / 1 unssi
Halkaisija: 50 mm
Lyöntimäärä: 7 500
99,00 €
Nimellisarvo: Djibouti 250 Franki
Hopea: 99.9%
Laatu: prooflike
Paino: 31.1 g
Halkaisija: 50 mm
Lyöntimäärä: 7 500
Hopea: 99.9%
Laatu: prooflike
Paino: 31.1 g
Halkaisija: 50 mm
Lyöntimäärä: 7 500
99,00 €
Nimellisarvo: 250 FR
Hopea: 99,9%
Laatu: Prooflike Flawless Cut-out teknika
Paino: 31,1 g / 1 unssi
Halkaisija: 50 mm
Lyöntimäärä: 7 500
Hopea: 99,9%
Laatu: Prooflike Flawless Cut-out teknika
Paino: 31,1 g / 1 unssi
Halkaisija: 50 mm
Lyöntimäärä: 7 500
99,00 €
Nimellisarvo: Barbados 5$
Hopea: 99.9%
Laatu: proof
Paino: 31.1 g
Halkaisija: 50 mm
Lyöntimäärä: 7 500
Biisoni eli amerikanbiisoni (Bison bison) on suurikokoisin maanisäkäs Pohjois-Amerikassa. Se on läheistä sukua Euroopassa elävälle visentille. Biisoneita arvellaan aikoinaan olleen 50 miljoonaa, mutta valtavat metsästykset ajoivat lajin sukupuuton partaalle. Sukupuuttoon kuolemiselta sen pelasti ansiokas suojelutyö.
Hopea: 99.9%
Laatu: proof
Paino: 31.1 g
Halkaisija: 50 mm
Lyöntimäärä: 7 500
Biisoni eli amerikanbiisoni (Bison bison) on suurikokoisin maanisäkäs Pohjois-Amerikassa. Se on läheistä sukua Euroopassa elävälle visentille. Biisoneita arvellaan aikoinaan olleen 50 miljoonaa, mutta valtavat metsästykset ajoivat lajin sukupuuton partaalle. Sukupuuttoon kuolemiselta sen pelasti ansiokas suojelutyö.
99,00 €
